lauantai 17. tammikuuta 2015

Kaunein

Tunnen viileän ilmavirran kulkevan jalkaani pitkin ja vastapainona lämpimän ilman otsallani. Hivutan jalkani varovasti takaisin peiton alle yrittäen olla herättämättä sinua. Olit taas ominut peiton yön aikana.
En vielä avaa silmiäni, vaan yritän jatkaa torkkumista painautuen lähemmäs sinun lämpöäsi. Olen tässä vieressäsi aamun hiljaisuudessa, tässä on hyvä olla.
Hetken kuluttua avaan silmäni. Auringon ensisäteet hipovat kasvojasi, silitellen sinun ohimoitasi. Hiuksesi ovat pörröiset, aivan sekaisin tyynyn jäljiltä. Nukkumatti on yöllä jättänyt unihiekkaa silmäkulmaasi.
Yritän varovasti korjata asentoani, sillä vasen käteni on puuduksissa tyynyn alla. Varovaisuudestani huolimatta kuitenkin huomaat sen ja siristelet silmiäsi. Luot nopean katseen minuun ennenkuin pyyhkäiset unihiekan rippeet silmästäsi. Sen jälkeen katsot minua suoraan silmiin ja siinä hetkessä ymmärrän, että sinä olet juuri se pörröpää, jonka vierestä haluan herätä jokainen aamu elämäni loppuun saakka. Hymyilet minulle. Olet kaunis, kaunein asia maan päällä.

, Sanni


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti